Valmennus suomen(pien)hevosille 10.08.2013!
Tervetuloa Kadotetuissa Suomenhevosissa 10. elokuuta 2013 järjestettävään valmennukseen! Valmennuksia pyritään järjestämään säännöllisin väliajoin, jotta kaikki halukkaat saavat osallistua. Valmennukset ovat aina nimi listaan -tyylisiä, eivätkä näin ollen maksa osallistujalle mitään.

  • Valmennuspäivä: 10.08.2013, VIP 09.08.2013 klo 18.00
  • Valmentaja: Pierre (VRL-10531)
  • Valmennuspaikka: Kadotetut Suomenhevoset, Suomi

    Rajoitukset
  • Valmennukseen otetaan yhteensä kolme (3) ratsukkoa
  • 1 hevonen/omistaja/valmennus
  • Ratsukon tasovaatimus: hevosen tason mukaan
  • Hevosen sivuilta täytyy löytyä luonne!

    Osallistuminen
  • Valmentajan s-postiin, [email protected], otsikoituna Valmennus 10.08.2013
  • Osallistumiset alla olevassa muodossa:

    Ratsastaja/Ajaja - <*a href="http://-alkuinen osoite">Hevosen nimi<*/a> (laji, jossa haluat valmentautua + taso) (poista tähdet!)


    Kommentit
    1. Miia Maria - Kamomilla (Kouluratsastus + helppo A)
    Miia Maria saapui valmennukseen yhdessä suomenhevostamma Kamomillan kanssa, jonka ilmaviin ja hyvin pyöriviin askeleihin ihastuin heti aivan kympillä. Ratsukko verryttely aluksi itsenäisesti käynnissä sekä ravissa tehden paljon siirtymisiä sekä suunnanmuutoksia ja uralta poistumisia, jotta tamma saataisiin vetreäksi tulevaa tehtävää varten. Miia Maria teki Millan kanssa myös peruutuksia ja muita yksinkertaisia harjoituksia, jotta saisi tammaan varmasti hyvän kontaktin. Olin suunnitellut ratsukkoa varten harjoitukseksi vastalaukan treenaamisen, joka vaatisi hevoselta kuuliaisuutta sekä tasapainoa, jottei tämä vaihtaisi laukkaa automaattisesti kierroksen tai kaarteen mukaiseksi.

    Miia Maria otti tamman kanssa laukkaa pääty-ympyröillä asetellessani samalla kartioita merkitsemään kolmikaarista kiemurauraa, jolla vastalaukan harjoittelu aloitettaisiin. Kun kartiot olivat paikoillaan, suuntasi ratsukko niitä kohti hyvin polkevassa laukassa. Miia Maria piti hyvän tuntuman ja Milla kulki nätisti kuolaimella. Ensimmäisessä vastalaukkaa vaativassa kaarroksessa Milla oli heti automaattisesti vaihtamassa laukkaa kaarroksen mukaiseksi, mutta Miia Maria ehti huomauttaa tammaa ennen virheen tapahtumista. Kiemurauran jälkeen muodostin kartioiden avulla kahdeksikon, jolla samaa harjoitusta jatkettaisiin. Huomautin Miia Mariaa vielä kiinnittämään huomiota käännöksen puoleiseen ohjaan, joka oli kolmikaarisella kiemurauralla roikkunut melko löysällä.

    Milla liikkui verkkaisesti astuen hyvin alleen, eikä tämä puskenut kuolaimelle vaan kulki nätisti ratsastajan komennossa. Kahdeksikolla kehotin Miia Mariaa hidastamaan hieman aina siihen kaarrokseen, joka tamman tulisi mennä vastalaukassa - näin tasapaino olisi helpompi pitää yllä. Ratsukon yhteistyö pelasi hyvin, eikä ratsastaja kääntänyt ratsun kaulaa liikaa laukan puolelle. Meno näytti kaiken kaikkiaan kivalta ja jouhevalta, minkä ansiosta valmennus voitiin lopettaa tähän. Ratsukko sai aloitella itsenäiset loppuverryttelyt hyvin menneen valmennuksen päätteeksi.


    2. Alyna - Koston Vallaton (Kouluratsastus + helppo A) (luonne)
    Alyna ratsasti kentälle upealla suomenhevosorilla, Koston Vallattomalla, jota kuitenkin tuttavallisemmin kutsuin Valluksi. Ori liikkui energisesti, eikä tämä alkuverryttelyissä aina viitsinyt kiinnittää huomiota ratsastajaansa. Pieni napautus raipalla lavalle tai tempon hidastaminen sai usein orin huomaamaan ratsastajankin olemassaolon. Alynan ja Vallun treenattavaksi olin valikoinut takaosakäännöksen, joka on sekä hevoselle että ratsastajalle varsin haasteellinen liike. Aluksi Alynan oli kuitenkin verryteltävä Vallu vetreäksi sekä käynnissä että ravissa, jotta tehtävän harjoittelu sujuisi mahdollisimman jouhevasti ja ilman ongelmia.

    Monipuolisten alkuverryttelyjen jälkeen selostin Alynalle tehtävän vielä tarkemmin: takaosakäännös suoritettaisiin keskihalkaisijan keskipisteessä, jonka paikka ilmenisi kentän laidoilla olevien kirjainten avulla. Ratsastaja saisi itse päättää kumpaan suuntaan käännöksen tekisi, kunhan päätös olisi tehty hyvissä ajoin. Alyna ohjasi Vallun reippaassa käynnissä kohti keskihalkaisijaa. Aluksi ratsukko yrittäisi vain 90 asteen käännöstä. Alyna kokosi oria ennen kentän keskipistettä ja askellus muuttui säännöllisemmäksi. Oikealla ohjalla ja pohkeella Alyna hoiti kääntämisen, asettamisen sekä taivutuksen. Muutamilla kerroilla Vallu yritti lähteä väistämään tai muuten vain valumaan ulos pienestä pisteestä, jossa käännös olisi pitänyt tehdä. Kehotin Alynaa pitämään vasemman pohkeen valmiina, jolla hän voisi pitää orin paikoillaan.

    Ori polki nätisti jokaisen käännöksen aikana, mutta kaula tuppasi kiertymään liian mutkille, minkä kehotin korjaamaan vasemman ohjan avulla. Pian muutaman askeleen takaosakäännökset alkoivat sujua entistä paremmin, joten tähän oli hyvä lopettaa. Käyntityöskentelyn päätteeksi ratsukko harjoitteli vielä asettamista laukkapääty-ympyröillä, mikä sujui näppärästi: kaula ei kääntynyt liikaa, eikä ori puskenut lapa edellä vaan kuunteli ratsastajan antamia apuja. Ratsukko sai aloitella itsenäiset loppuverryttelyt mukavasti menneen valmennuksen päätteeksi!


    3. Mariella - Rajattoman Merriina (Esteratsastus + 110cm)
    Mariellan ratsastama suomenhevostamma Rajattoman Merriina liikkui heti alkuverryttelyjen aikana innokkaasti eteenpäin. Ratsukko verrytteli käynnissä sekä ravissa käyttäen apunaan lisäksi ravipuomeja sekä muutamaa yksittäistä puomia, joiden avulla ratsun askeleihin saadaan lisää korkeutta, mitä tarvitaan esteratsastuksessa. Ratsukon yhteistyö pelasi hyvin, ja tamma vastasi apuihin reippaasti, kunhan ne vain olivat riittävän selkeitä. Kulmiin asettuminen oli Merrille haastavaa ratsastajan avustuksesta huolimatta, joten ratsukko teki kulmista loivemmat nopeammissa askellajeissa, jotta tasapaino ei järkkyisi liikaa.

    Mariellan ja Merrin tehtäväksi olin valikoinut niin kutsutun innarin, eli in and out -esteen harjoittelun. Estekorkeus pidettiin aluksi matalana, noin 70-80 senttimetrissä, jotta tamma saisi paremman käsityksen tehtävästä ennen korkeimpiin esteisiin siirtymistä. Mariella ohjasti Merrin kolmen esteen sarjalle, jonka välit olin mittonut niin, ettei tamma saisi asetettua väliin yhtään laukka-askelta. Kaarros sarjaesteelle oli hieman huteran oloinen tamman huonon asettumisen takia, mutta itse hypyt olivat tekniikaltaan hyviä ja puomit pysyivät paikoillaan. Muutin keskimmäisen esteen okseriksi, jotta kaikki esteet eivät olisi tavallisia pystyesteitä. Uudenlaisen esteen ilmestyminen sarjaan ei Merrin ja Mariellan työskentelyä haitannut, vaan ratsukko suoritti sarjan tasaisen varmasti.

    Kohotin esteiden korkeuksia 100-110 senttimetriin ratsukon pitäessä välikäynnit sen aikana. Lisäksi siirsin esteitä hieman kauemmaksi toisistaan, jotta tamma mahtuisi vielä ponnistamaan riittävän etäältä vauhdin kasvaessa ja estekorkeuden kasvaessa. Viimeinen este muuttui pystyesteestä kolmen nousevan puomin trippeliksi. Mariella ohjasti tamman varmalla otteella kohti ensimmäistä estettä, metrin pystyestettä. Pieni pidäte ennen estettä, myötäys ja valmistautuminen heti perään tulevaan esteeseen - muuta ei tarvinnutkaan tehdä. Merri ponnisti voimakkaasti kuitenkin ilman liiallista ilmavaraa ja laskeutui pehmeästi esteen toiselle puolelle ponnistaen heti perään toiselle esteelle. Innarin harjoittelu sujui ratsukon kanssa hyvin, eikä kaksikolla ollut mitään ongelmia tehtävän suorittamisessa. Ratsukko sai aloitella itsenäiset loppuverryttelyt mukavan valmennustuokion päätteeksi.